Me saimme tammikuussa ihania uutisia liittyen pieneen uuteen elämään, joka kasvaa sisälläni. Edelleenkin ajatus tuntuu jotenkin uskomattomalta. Yhtä uskomattomalta kuin tuo hetki, jolloin todella tajusin olevani raskaana. Alkusyksystä meitä on siis kolme. Kesän jälkeen meistä tulee Danielin kanssa vanhempia. <3
Mietin pitkään, milloin uutisen täällä blogissa ja Instagramissa kertoisin seuraajilleni. Nyt hetki tuntuu oikealta, koska raskaus on edennyt yli puolen välin ja olemme jo monta kertaa saaneet nähdä tuon pienen rokkaavan mahassani. Pitkän aikaa on kyllä tuntunut siltä, että olen somessa tämän asian osalta halunnut olla omassa kuplassa ihanan salaisuutemme kanssa. Nyt kun useimmat housut alkavat jo puristaa ja vatsaa ei voi vetää vatsalihaksilla littanaksi on aika jakaa tämä ihana uutinen myös teidän kanssa.
Maha ei pompahtanut minulla kovin nopeasti esiin (toisin kuin jollain muilla käy) ja siksi välillä alkuraskauden aikana tuntuikin, että kuvittelenko vain kaiken. Onhan se outoa olla muutama kuukausi raskaana ilman sen suurempia muutoksia päällisin puolin. Pahoinvoinnistakin kärsin alkuraskauden aikana melko vähän, ja niistäkin oloista on jo selvitty. Väsymys oli suurin ”oire” raskauden alkuviikoilla, mutta siihenkin auttoi 11 tunnin yöunet. Ilta kahdeksan jälkeen olin usein täysin valmis sänkyyn. 😀
Parhaillaan elellään siis niitä ”helpoimpia” kuukausia tämän raskauden osalta. Vatsa on vielä sopivan pieni ja vointi hyvä. Jaksan edelleen juosta ja lähes kaikki urheilu vielä onnistuu. Suunnistusmetsissäkin polvi vielä nousee, vaikka painoa on jonkin verran tullutkin.
Olen onnellinen, että olen saanut liikkua ja viettää aktiivista elämää tähän saakka ja toivon, että raskaus jatkuu samanlaisena vielä mahdollisimman pitkälle.
Sanomattakin on selvää, että ollaan tästä niin onnellisia. On jotenkin niin uskomatonta nähdä pienen pieni ihmisen alku vatsassa potkimassa ja hyppimässä ja ymmärtää, että siellä se oikeasti on. Ja syksyllä hän tulee osaksi meidän perhettä. Olemme myös todella onnellisia siitä, että meille on tämä ilo suotu, että saadaan tulla vanhemmiksi. Kaikille kun asia ei ole itsestäänselvyys.
Ihmeellistä on myös se, että tästä toisesta elämästä sisälläni on tullut jo nyt niin kovin tärkeä. Illalla nukkumaan mennessä on mahtavinta vain makoilla rauhassa ja tuntea potkut vatsassa <3
Ja lopuksi en aio sanoa, etteikö blogini muuttuisi osittain myös raskausblogiksi. Koska vannomatta paras. hehe. Asia on niin iso osa elämäämme, että ihan varmasti tekstini tulevat käsittelemään raskautta ja tulevaa perheenlisäystä jatkossa, tietenkään muita juttuja unohtamatta.
Kuullaan taas. 🙂
-Hilla