Meidän Lapin viiden päivän miniloma vauvan kanssa oli ja meni, ja ihanaa oli. En tänne blogin puolellekaan sen enempää tullut reissun aikana kirjoittelemaan, nautin jokaisesta hetkestä täysillä ja fiiliskuvia jaoin Instagramin puolella.
Lentomatkat menivät hyvin, vaikka vähän etukäteen mietityttivät. Matkatavarat kun oli saatu ruumaan ja turvatarkastus ohitettu, niin olo keveni. Rovaniemelle lentoaika on vain reilu tunti, joten pitkään ei tarvinnut koneessa kärvistellä. Juuri kun oltiin taivaalle päästy, lähdettiinkin jo laskuun. Vähän laskujen aikana vauvaa itketti, juuri siinä vaiheessa kun itselläkin painetta tuntui korvissa. Hyvin meidän matkustus silti sujui ja nyt seuraavaan reissuun on helpompi lähteä.
Vauvan kanssa matkustaessa muutama juttu helpottaa. Kantoreppu osoittautui ihan ykköseksi. Siinä vauva kulkee helposti mukana ja itsellä kädet pysyvät vapaina. Vasta nyt vauvan ollessa melkein viisi kuukautta on hän alkanut viihtyä kantorepussa. Hyvää siis kannatti taas kerran odottaa. 😉
Toinen tärkeä juttu on tavaran määrä. Sanoisin että onnistuin pakkaamaan hyvin, vain tarpeellisen. Matkustin vauvan kanssa yksin, joten minä myös kannoin kaikki matkatavarat jossain kohtaa yksin. Yhteensä minulla oli mukana iso laukku/rinkka, jonka saa selkään, vauvan turvaistuin, matkarattaat ja pieni lentolaukku. Tiesin, että olemme paljon ulkona ja urheilemme, siksi pakkasin itselleni lähinnä urheilullisia vaatteita. Farkut minulla oli päällä matkustaessa, mutta niitä en käyttänyt kertaakaan perillä ollessamme. Paksu toppatakki minulla oli matkapäivinä päällä, jotta se ei vienyt tilaa laukussa.
Vauvalle pakkasin yhteensä neljä vaatekertaa ja niiden lisäksi runsaasti lämmintä, koska olimmehan menossa Lappiin. Äitiyspakkauksen toppapuku osoittautui todella hyväksi ja sen lisäksi mukana oli lampaantalja vaunujen lämmikkeeksi sekä untuvapussi.
Lentokoneeseen pakkasin minulle ja vauvalle vaihtovaatteet varuiksi (niitä ei onneksi tarvittu), vaippoja, kosteuspyyheitä, pari lelua viihdykkeeksi ja itselleni vähän evästä. Mennessä imetin vauvan lentokentällä juuri ennen koneesee menoa. Paluumatkalla vauvalle tuli nälkä juuri koneessa, mutta ruokailu yläilmoissa onnistui sekin hyvin.
Kaiketi matkustus vauvan kanssa sujui erittäin mukavasti ja oli jopa helpompaa kuin kuvittelin. Toki yksin matkustaminen toi hiukan lisähaastetta, miehen kanssa homma olisikin sitten vielä iisimpää kun käsiä olisi tuplamäärä.
Rovaniemi tarjosi parastaan meidän reissupäivien ajan. Oli ihanaa nähdä siskoa ja puuhailla kaikenlaista mukavaa yhdessä. Kävimme Ounasvaaran päällä luontopolulla ihailemassa maisemia, kahvila 21 syömässä parhaat vohvelit ja salaatit, joulupukin pajakylässä katselemassa poroja ja turisteja, Kemijoen jäätiellä kävelylenkillä, istumme ja otimme aurinkoa laavulla ja savun haju tarttui vaatteisiimme, siitä vasta retkifiilis tulikin. Pyörähdimme Rovaniemen keskustassa vähän kaupoilla, laskettelurinteet tuli nähtyä kuten myös Rovaniemen yliopisto, missä siskoni parhaillaan opiskelee luokanopettajaksi.
Tämän reissun jälkeen muistan taas arvostaa kotimaanmatkailua enemmän. Voi mitä hienoja paikkoja meillä täällä Suomessakin on!
Hilla