Tänään on monella nuorella juhlapäivä. Hetki, jolloin saa nauttia työnsä tuloksesta, olla ylpeä itsestään, pysähtyä hetkeksi ystävien, rakkaiden ja läheisten kanssa juhlimaan. Hengähtää, taputtaa itseään olalle. Olla iloinen ja tuntea keveyttä, nauttia kuplivaa juomaa. Olla onnellinen.
Mietin aamulla kahvikupin äärellä, mitä haluaisin nyt sanoa yhdeksän vuotta sitten valmistuneelle ylioppilaalle, nuoremmalle minulle.
Sanoisin: Luota siihen, että elämä kantaa.
Elämä yhdeksän vuotta sitten, juuri valmistuneena ylioppilaana, näytti hyvin erilaiselta. Olo oli huojentunut, onnellinen, ylpeä, iloinen, mutta samalla edessä oli valintoja, epätietoisuutta, itsenäistymistä – jotain tuntematonta.
Mitä seuraavaksi?
Kaikki asiat ovat kuitenkin järjestyneet, elämä on kantanut ja nyt yhdeksän vuoden jälkeen on hyvä katsoa taaksepäin. On ollut huippuhetkiä, työtä, hikeä, onnistumisia, suunnitelmia, tavoitteita, lomia, muutoksia, arkea, juhlaa, onnea, rakkautta, kyyneleitäkin. Sitä elämää.
Lopulta kuitenkin, elämä on aina kantanut ja oma polku löytynyt. Siksi haluankin sanoa sinulle nuori, jolla nuo seuraavat yhdeksän vuotta ovat edessäpäin. Luota itseesi, elämä kyllä kantaa.
-Hilla