Vastailin hetki sitten viimeisiin kommentteihin koskien edellistä postausta: Kuka sinä olet? Olen jo sängyssä itsekin menossa nukkumaan, vauva tuhisee pinnasängyssään ja mies vieressäni. Halusin kuitenkin tulla kirjoittamaan vielä muutaman rivin tänne blogin puolelle, koska Te lukijani ansaitsette sen.
Olen aidosti todella otettu kaikista kommenteista, joita edelliseen tekstiin teiltä sain.💝 Että jaksoitte kirjoitaa muutaman sanan, miten olette blogiini löytäneet, miksi palaatte ja ennen kaikkea, ketä te olette. Tuollaisen palautteen jälkeen on taas helpompi blogata. Osaan ajatella paremmin kenelle kirjoitan, miksi kirjoitan ja mistä kirjoitan. Liikunta, juoksu, suunnistus, hyvinvointi, vauva-arki, perhe-elämä, elämänmakuinen arki, tavallinen elämä, yrittäjyys, hyvinvointivalmentajan opinnot ja omat ajatukseni erilaisten aiheiden ympäriltä kiinnostavat teitä. Niitä tulen jatkossakin blogissani jakamaan. On ihanaa motivoida, jakaa elämän onnea ja välillä niitä kolhujakin. Haluan, että elämä tuntuu ja näkyy jatkossakin blogissani.
Haluan pitää blogini kuvien tason mahdollisimman hyvänä, mutta oli myös kiva kun eräs lukijani sanoi, että ihan tavalliset arkikuvatkin inspiroivat. Aina ei tarvitse olla niin laadukkaita. Ja kyllä, ehkä joskus voisi blogata vähän enemmänkin, jos käyttäisi suoraan puhelimen kuvia, antaisi näppiksen laulaa ja kirjoittaisi hyvin päiväkirjamaisesti vain ajatuksia, jotka tulevat mieleen sillä hetkellä. Arvokkaita pohdintoja nämä joka tapauksessa.
Siellä ruudun takana oli paljon äitejä ja äideiksi haluavia. Tuntuu hyvältä, että olen saanut olla vertaistukena. Myös itselleni tekstien kirjoittaminen jollain tapaa jäsentää ajatuksia ja toimii tiukemmissa tilanteissa jopa jonkinlaisena omana terapiana. Kirjoittaminen on aina ollut minulle vapauttavaa, kynän tai näppäinten kautta olen saanut ajatukseni työstettyä ja monesti olo helpottunut sitä kautta. Yritän kuitenkin kirjoittaa vaikeammistakin aiheista aina jollain tavalla positiivisella asenteella ja tavallaan toivoa tai iloa löytäen. Koska asioilla on aina kaksi puolta, elämä ei ole mustaa tai valkoista, välillä on paljon muitakin sävyjä.
Siispä iso kiitos teille mahtavat lukijani! Olen kiitollinen kaikista blogivuosista ja toivottavasti niitä on, ainakin jossain muodossa, monia edessä. 😊
Kiitos.
Hilla

Instagramissa @hillasblog

Facebookissa @hillasblog

Twitterissä @hillasblog