Välillä tällaiset sadepäivät tekevät hyvää. Joku voi sanoa, että niitä on ollut tänä kesänä liikaakin, mutta tänään minua ei ole ainakaan asia haitannut. On saanut kaikessa rauhassa hoitaa kotihommia, ilman painetta siitä, että pitäisi olla ulkona tai nauttimassa kauniista säästä.
Tuntuu, että pesukone pyörii meillä nykyään tiuhaan, jostain sitä pyykkiä vain ilmestyy. Aamulla pyöräytin pari koneellista valkopyykkiä, toisessa koneellisessa oli muun muassa ystäväni lakanat, hän yökyläili viime viikolla luonamme. Pyykinpesun lomassa kävin vauvan vaatekaappia läpi, siivosin ja lajittelin sieltä pieneksi jääneet vaatteet kierrätykseen. Kauneimmat vaatteet jätin säilytykseen ehkä tulevaisuutta varten, mutta suurimman osan laitoin kyllä kiertoon. Näiden konttausikäisten vaatteet alkavat kulua jo ihan eri tavalla kuin ne pienimmät vaatekoot, jotka tuntuivat lähes uusilta pieneksi jäädessään.
Aamun siivoilujen jälkeen pakkasin Pikkuässän auton takapenkille ja suuntasimme ostoksille. Tällä kertaa mukaan lähti täsmäostoksena uusia alusvaatteita. Niitä lähdimmekin hakemaan viikonlopun kesäjuhlia varten. Näin imetyksen loppumetreillä kaikki alusvaatteet ovat alkaneet tuntua jotenkin kauhtuneilta ja muutenkin pari kuppikokoa liian isoilta. Niin se vaan rintavarustus palaa takaisin kohti entisiä mittoja, tai ehkä jopa vähän pienemmäksi. Mutta hei, tärkeän työn ovat rintani tehneet. Niiden jokseenkin muuttunut ulkomuoto kertoo tärkeästä työstä, jonka vartaloni on tehnyt tuon pienen ihmisen eteen. Uudet alusvaatteet tekevät silti kummia, tuntui jotenkin todella hyvältä pukea pitkästä aikaa uutta pitsiä päälle. 🙂
Iltapäivällä leikimme ja teimme pienen vaunulenkin lähikaupan kautta. Ehdin valmistaa ruuan ennen kuin mieheni tuli töistä kotiin. Harvinaista herkkua, hän on nimittäin meillä useammin kokkina mitä iltaruokaan tulee. Tänään olimme kuitenkin sopineet mennä asuntonäyttöön illalla ja siksi valmistin ruuan valmiiksi, jotta lähteminen sujui jouhevammin. Ja kyllä, meidän kaksio on alkanut käydä jokseenkin pieneksi ja tällä hetkellä harrastamme asuntonäytöissä käyntiä. Emme vielä oikein tiedä mitä seuraavaksi haluamme asumiselta, mutta eiköhän sekin meille pikkuhiljaa selviä. Isompia neliöitä, mukavaa asuinympäristöä, hyviä kulkuyhteyksiä ja päiväkotia. Niitä ainakin seuraavalta asunnolta tai talolta tarvitsemme.
Olen kyllä monesti tuskaillut näiden pääkaupunkiseudun hintojen kanssa. Lainaa emme halua mielettömiä määriä ottaa uutta kotia varten ja tulevaisuudessakin haluaisimme kuluttaa muuhunkin kuin asumiseen. Isompien neliöiden toivossa asuinkustannukset tulevat vääjäämättä nousemaan, mutta kuinka paljon, se on hyvä kysymys. Nykyisin asumme kerrostalossa, mutta seuraavaksi vaikkapa rivitalo olisi ihana. Vähän omaa pihaa ja enemmän tilaa, sellaista seuraavaksi haluamme.
Katsotaan kuinka kauas Helsingin keskustasta tällaiset toiveet meidät ajavat, tärkeää olisi hyvät julkiset yhteydet jatkossakin, sillä ruuhkissa istuen emme päiviämme haluaisi kuluttaa. Mutta katostaan. Tämä uuden kodin löytäminen voi olla seuraavan vuoden projekti tai sitten uusi koti löytyy nopeammin. Vielä ei tiedä, mutta jotenkin toivon, että se oma koti sieltä ennen pitkää tulisi vastaan. Ja jos ei tule, niin emme ole sulkeneet rakentamistakaan ihan kokonaan pois. Mutta ei talon rakentaminen ykkösenäkään meidän listalla ole. Nämä ovat näitä pohdintoja. Muutaman Excel-laskelmankin olemme tehneet tässä asuntoja vertaillessa. Kyllä asumisen kustannukset ovat monen asian summa, erityisesti jos vertailee kerrostaloasumista omakotitaloasumiseen. Erilaisia muuttujia on monen monta riippuen asumistyypistä.
Ja kuinka tämän illan asuntonäytössä kävi? Noh, emme olleet siellä yksin. Muutkin olivat laittaneet merkille hyvän hinta-laatusuhteen ja erinomaiset yhteydet mukavalta alueelta keskustaan. Paikka ei kuitenkaan viehättänyt meitä siinä määrin, että olisi aiheuttanut toimenpiteitä. Etsintä jatkukoon. Onko siellä muita uuden asunnon metsästäjiä ja nykyisen myyjiä? Muita samaisen projektin pyörteissä olevia. 🙂
-Hilla