Päivä kanssani:
6:55
Herään ilman herätyskelloa, makuuhuoneemme on vielä pilkkopimeä, kiitos pimennysverhojen. Ikkunan takaa kuuluu sateen ropinaa. Otan puhelimen yöpöydältä, kello näyttää 6:55. Katson Pikkuässää, joka tuhisee vielä täydessä unessa. Päätän nousta, jotta saisin hetken omaa rauhallista aikaa ennen hänen heräämistä. Menneen yön olemme nukkuneet ihan kahdestaan, Daniel on työmatkalla. Tuttia laitoin muutaman kerran yön aikana takaisin suuhun ja kerran kävin hakemassa maitoa. Olemme pyrkimässä eroon yösyötöistä, mutta vielä emme ole ihan onnistuneet. Valvoin puoli tuntia yöllä Pikkuässän pyöriessä levottomana, sitten annoin pullon maitoa ja hän jatkoi taas sikeitä uniaan. Unikoulut ovat todella fine juttu, mutta joissain kohdissa mietin myös omaa jaksamista. Uni on kallisarvoista ja me selvitään näin öistä ihan hyvin. Takana siis ok yö.
Hipsin hiljaa makuuhuoneesta olohuoneeseen. En ala kolistella vielä keittiössä, sillä kaksiossamme yksikin kattilan kolina herättää nukkujan. Kävelen suoraan olohuoneen sohvalle, laitan Maikkarin aamu-tv:n hiljaiselle päälle ja avaan tietokoneen. Luen muutaman sähköpostin, vastailen pariin blogikommenttiin ja sen jälkeen alan valmistella hyvinvointivalmennuksessa olevan harjoitusasiakkaan seuraavaa tapaamiskeraa. Millasia tavoitteita lähdemme hakemaan ja millä keinoin niihin asiakas haluaa päästä? Siihen liittyen muutama rivi tekstiä ja valmistelut omaksi avuksi.
8:00
Kello näyttää kahdeksaa. Päätän mennä laittamaan aamukahvin tippumaan. Tiedän Pikkuässän heräävän pian. Kun olen saanut kahvin ropisemaan, alkaakin sängystä kuulua heräämisen ääniä. Kukas se täällä heräilee? -kysyn ja menen hänen viereen sänkyyn.
Nostan hänet sängystä kainalooni ja menemme suoraan vessan kodinhoitonurkkaukseen hoitamaan aamutoimet. Vaihdan vaipan ja yöpuku vaihtuu päivävaatteisiin. Pikkuässä osaa jo itse vetää soittorasian päälle ja taas kuuntelemme tuttua rallatusta. Hymyilemme hoitopöydällä toisillemme ja sitten lähdemme olohuoneeseen. Laitan Pikkuässän lattialle, annan muutaman lelun hänen eteensä. Sen jälkeen menen laittamaan aamupalaa meille valmiiksi.
Minulle täysjyväkauraleipää juustolla ja tomaatilla, yksi mandariini ja muutama pähkinä. Kahvin juon nykyään soija- tai kauramaidolla, koska olen hormoninäppyjen takia jättänyt maitotuotteet kokeilumielessä pois ruokavaliostani. Pikkuässälle laitan jugurttia hedelmäsoseella. Menen hetkeksi leikkimään vielä olohuoneeseen ja sitten tulemme syömään yhdessä pöydän ääreen.
Aamupalan jälkeen vietämme jonkin aikaa olohuoneen lattialla makoillen, kuuntelen toisella korvalla aamutelkkaria ja toisella korvalla juttelen Pikkuässälle. Pysyn aamutelkkarin ansiosta jotenkin kärryillä maailman menosta ja samalla kuulen mielenkiintoisia haastatteluja.
9:00
Yhdeksän jälkeen päätän tehdä pikaisen siivouksen, jotta kämppä saavuttaisi vähän paremman fengsuin. Taittelen narulta pyykit, peitän sängyn ja siivoan keittiön. Joka välissä höpöttelen lapselle ja hän tulee minun perässäni konttaamalla huoneesta toiseen. Samalla hän myös vetelee kaapista tavaraa lattialle ja tasapainottaa minun perässä tilannetta lisäämällä vähän epäjärjestystä.
Siivoilujen jälkeen pesen kasvoni ja levitän uutta Essen hoitovoidetta iholleni. Kävin eilen Saran luona kasvohoidossa ja sain jo testiin uusia tuotteita. Loppuviikosta saapuu sitten oma pakettini postissa, kunhan maahantuoja saa ne ensin Suomeen. Pesemme yhdessä myös hampaat, pikkuinen ei vielä ihan tiedä onko se kivaa vai ei. Menee ehkä enemmänkin hammastahnan syönniksi.
10:00
Kympin aikaan alamme pukea ulkovaatteita. Minä etsin ensin itselleni juoksuvaatteet. Pikkuässälle lämmintä päälle, koska ulkona tihuttaa vähän vettä ja on viileää. Pääsemme vartin hikijumpan jälkeen ovesta ulos ja olen tyytyväinen. Aamupäivän kohokohta on se kun pääsee aamusähellyksen jälkeen ovesta ulos. Nuo kolme tuntia kuluivat ihan hujauksessa. Otan itselaukaisimella muutaman kuvan meidän pihalla ja sitten lähden juoksemaan. Juoksen viiden kilometrin lenkin, jonka jälkeen kurvaan leikkipuistoon. Leikkipuisto on ihan tyhjä, keli on aika huono. Pikkuhiljaa muitakin alkaa kuitenkin tulla puistoon ja Pikkuässä saa kavereita. Juttelen yhden äidin kanssa hetken ja otan pari kuvaa.
12:00
Suuntaamme vähän ennen puoltapäivää takaisin sisälle. Riisumme vaatteet ja vaihdan itselleni kuivaa päälle, mutta en mene vielä suihkuun. Lenkkisuihku saa odottaa sillä Pikkuässä vaikuttaa jo nälkäiseltä ja vähän väsyneeltä. Hänelle on saatava ruokaa masuun ja sitten unille.
Otan jääkaapista eilen keitettyä riisiä ja sekoitan siihen savustettua lohta. Laitan Pikkuässän annoksen mikroon. Samalla kokoan itselleni lohisalaatin samaisesta lohesta. Salaatiin tulee punaista lehtikaalia, vuonankaalia, kurkkua, tomaattia, muutama pähkinä, pari siivua vuohenjuustoa ja lohta. Seuraksi vesilasi ja yksi pala kauraleipää. Syön kyllä yleensä lounaaksi itsetehtyjä keittoja, pataruokia ja uuniruokia, mutta eilen ole vauhdikas päivä ja siksi ostin kaupan tiskistä savustettua lohta valmiina. Siitä on helppo syödä pari päivää erilaisilla variaatioilla. Yritän mennä sieltä mistä on aita matalin silloin kun olen yksin kotona miehen ollessa duunireissuissa, silti kuitenkin terveellisesti ja monipuolisesti syöden.
12:30
Pikkuässä alkaa olla jo ihan väsy. Vaihdan vaippaa, annan maitoa ja puen hänet ulkovaatteisiin ja laitan parvekkeelle vaunuihin nukkumaan. Hän on aina nukkunut päiväunet vaunuissa, koska sinne olen saanut hänet parhaiten nukahtamaan. Pinnasängyssä hän nousee vain seisomaan ja nauraa, mutta vaunuihin laitettaessa silmät ummistuu yleensä aika pian. Niin tälläkin kertaa.
13:00
Lisään yhden Instagram-kuvan ja menen suihkuun. Suihkun jälkeen keitän kahvit ja menen hetkeksi sohvalle makoilemaan. En tee varttiin mitään, nautin tämän pienen hetken siitä, ettei kukaan tarvitse minulta mitään ja on hiljaista.
13:45
Kirjoitan muutaman rivin tätä blogia, koska muistan vielä, mitä aamun aikana on tapahtunut. Sitten lähden pukemaan ja meikkaamaan, sillä iltapäiväksi olen saanut kutsun Joonas Laurilan esikoisteoksen Juoksijan järki -kirjajulkkareihin. Vaatekaapilla on taas vähän vaikeaa, treenivaatteisiin on niin helppo pukeutua, mutta fiinimmät vaatteet pitäisi pukea päälle tällä kertaa. Mitähän se voisi olla?? Päätän kuitenkin valita jotain rentoa, koska Pikkuässäkin on lähdössä mukaani ja hoidan samalla häntä ja mögin pitkin lattioita.
14:30
Pikkuässä nukkuu edelleen, minä alan olla valmis. Pakkaan vielä hoitolaukun, lisään sinne maitoa, tuttipullon, vaippoja, savetteja, vaihtovaatteet ja itselleni vesipullon, lompakon, puhelimen, kameran, avaimet ja salivaatteet. Olemme illalla menossa vielä Elixian jumppaan ystävieni kanssa, he pyysivät minua treenitreffeille, emme ole hetkeen ehtineet nähdä. Olen tutustunut heihin Turun opiskelijavuosina, nyt olemme kaikki valmiita ekonomeja. Pakkaan myös treenikamat Elixian jumppaan.
14:45
Pikkuässä herää. Annan hänelle välipala smoothien, vaihdan vielä vaipan, istuskelemme hetken poski vasten poskea sohvalla, kunnes puemme ulkovaatteet niskaan ja sitten lähdemme junalla kohti Helsingin keskustaa.
15:15
Puolen tunnin juna- ja raitiovaunumatkan jälkeen saavumme Joonas Laurilan kirjajulkkareihin Töölöön. Kätevimmin kohteeseen pääsee Helsingin keskustan kautta. Otin matkalla kuitenkin väärän ratikan ja kiersimme pienen lisälenkin suoremman linjan sijaan. Paikalle lipuu ihmisiä, sanon Joonakselle ja Hannalle tervehdykset ja onnittelut, jonka jälkeen menemme selailemaan kirjaa ja keskustelemaan muiden paikalla olijoiden kanssa. Olihan siellä tuttuja kasvojakin, esimerkiksi Elina, Laura ja Jenna. Tilaisuus on rento, Hanna sanoi muutaman sanan ja Joonas kertoi lyhyesti kirjastaan. Muuten jutustelimme ja nautimme tarjottavista.
17:00
Saavuimme takaisin Helsingin keskustaan ja käymme Foorumin vauvanhoitohuoneessa vaihtamassa vaipan, lämmittämässä ruuan ja maidon Pikkuässälle. Sitten suuntaamme Kippoon, minä syön päivällisen siellä ja Pikkuässä omat eväänsä. Ruokailu oli tehokas toimitus, jonka jälkeen olimme taas molemmat tyytyväisiä.
18:00
Seuraavaksi pitäisi lähteä kohti Salmisaaren Elixiaa. Olen sopinut treenit sinne kavereiden kanssa pitkästä aikaa, ilman sovittua juttua olisin tässä kohtaa lähtenyt tyytyväisenä kotisohvalle makoilemaan, mutta sen sijaan hyppäsimme bussiin ja suunnaksi Ruoholahti. Vein Pikkuässän lapsiparkkiin, missä ihanat hoitajat ottivat hänet vastaan ja hän pääsi muiden lasten kanssa leikkitilaan konttailemaan ja leikkimään. Teki hyvää, sillä kirjajulkkareissa hänen oli pitänyt istua sylissäni lähes koko ajan. Lapsiparkki-palvelu kuuluu siis Elixian kuukausijäsenyyteen ja olen vasta viime viikkoina ymmärtänyt miten kätevä se on. Tämä oli Pikkuässän 3 kerta lapsiparkissa, kätevä juttu etenkin silloin, kun mieheni on työmatkoilla. Pääsee itse tekemään muutakin kuin vaunulenkkejä, vaikka ihania nekin ovat.
Menin vaihtamaan itselleni treenivaatteet ja sitten kaverini tulivat. Vaihdoimme muutaman sanan pukkarissa ennen tunnin alkua.
Kuva ennen tuntia, vaatteet vaihtoon.
18:30
Booty Delicious -tunti alkaa. Nimi naurattaa, mutta booty sai kyytiä. Erilaisia kyykkyjä ja hyppyjä, jotka meni ahteriin. Toinen kaverini oli 8 kuulla raskaana vieressäni mahansa kanssa, mutta niin se jalka nousi hänelläkin. Itse en voinut ilman mahaa valittaa hapottamista. 😀 Sanoin kaverilleni, etten enää muista miltä tuo maha tuntuikaan. Hän totesi siihen minulle, ettei enää muista elämää ilma mahaa, sillä hänellä on kaksi raskautta todella peräkkäin. Kaverini on mielestään ollut kaksi vuotta putkeen raskaana. heh. Toivoimme yhdessä, ettei synnytys käynnisty booty delicious -tunnin ansiosta. Lupasin ottaa kopin, jos lähtee syntymään. 😉
19:30
Käyn vaihtamassa kuivat päälle, mutta en käy suihkussa. Ajan maksimointia taas. Kiiruhdan hakemaan Pikkuässän lapsiparkista, annan hänelle taas vähän välipalaa ja tarjoan maitoa. Kaverini menivät höyrysaunaan, minua kutsui #mamalife. Pikkuässä syö vähän ja sitten juoksemme pimeässä tihkusateessa bussipysäkille, ehkä vähän ilma ketutti to be honest… Bussi tulee onneksi nopeasti, sillä pääsemme Kampin terminaaliin. Kampista nousen ylös ja kävelen juna-asemalle, mistä otamme N-junan kotiin. Matkaan menee onneksi vain 20 minuuttia, sillä vaihdot menevät sukkelaan ja minä kävelen puolijuoksua. 😀
20:10
Tulemme kotiin, riisumme ulkovaatteet ja laitan heti kylpyveden valumaan. Pikkuässä menee kylpyyn ja minä käyn samalla suihkussa. Laitamme yöpuvut päälle ja siirrymme keittiöön. Valmistan itselleni iltapalan ja Pikkuässälle keitän puuron. Hän ei suostu syömään yhtään puuroa, mutta minun lautaselta kyllä soijajugurtti myslin kanssa kelpaa, tietenkin. Annan hänelle sitä, koska illalla täydempi vatsa tarkoittaa vain pidempiä unia. Menemme pesemään hampaat ja sitten lukemaan makuuhuoneeseen kirjaa, sammuttelen valoja, yritän rauhoitella meidän ikiliikkujaa.
(enää en jaksanut kuvata tai edes muistanut)
21:00
Daniel tulee kotiin työmatkaltaan, jolle lähti alkuviikosta. Hän tulee suukottelemaan Pikkuässää, makoilemme sängyssä ja juttelemme vähän kuulumisia. Miten on päivä mennyt, miten duunissa, miten matkat meni, mitä me olemme tehneet, mitä huomenna? Sellainen pikainen check missä mennään. Daniel lähtee itse suihkuun ja syömään iltapalaa. Minä lämmitän maitoa ja alan nukuttaa.
22:00
Pikkuässä on edelleen hereillä, eikä meinaa nukahtaa. Olemme aloittaneet kevyen unikoulun, koska perhepeti alkaa käydä ahtaaksi emmekä jaksa enää kovin kauan sitä järjestelyä. Yritän nukuttaa Pikkuässää hänen omaan sänkyynsä, hän nousee koko ajan seisomaan, osoittelee kädellään minua ja haluaisi syliini. Laitan hänet kauniisti takaisin makuuasentoon, sanon että nyt nukutaan, silitän häntä ja pidän kädellä vähän kiinni, jotta hän ei koko ajan nouse ja ala hulista sängyn laitaa vastaan. Pikkuhiljaa hän rauhoittuu, mutta ääntelee ja heiluu edelleen. Puren 45 minuutin jälkeen vähän hammasta, mutta ajattelen että nyt me tehdään tämä homma sinnikkäästi. Viimein reilun tunnin nukutuksen jälkeen hän rauhoittuu ja nukahtaa itse. Makoilen hetken aikaa pimeässä huoneessa vielä yksin ja pidän kättään hänen päällä. Totean hiljaa itsekseni että huh, vihdoin.
22:30
Olen aivan naatti, en jaksa enää katsoa telkkaria, avata konetta tai lukea mitään. Käyn olohuoneessa sanomassa miehelleni hyvää yötä ja menen itsekin nukkumaan. Nukahdan heti ja näen yöllä hauskaa unta viikonlopun suunnistuskilpailuista. Vauva nukkuu koko yön omassa sängyssä. Annan kerran maitoa ja 3 kertaa käyn laittamassa tutin suuhun kun herään ääniin.
Sellainen päivä oli eilinen. Ei päivämme ole aina näin täyteläisiä, mutta ei tämä myöskään mikään eriskummallinen päivä ollut. Keskimäärin kiinnostavaa kuitenkin kirjoittaa blogiin päivästä jolloin tapahtuikin jotain. 🙂
Mitä sun päivään kuuluu?
-Hilla
ps. tämän tekstin aikana Pikkuässä heräsi ja oikoluku jäi. Pahoittelen kirjoitusvirheitä, joita näin pitkään tekstiin varmasti jokunen jäi. 🙂