Suunnistuskausi on päättynyt monena vuonna Ruotsissa juostavaan 25mannaan. Tänäkin vuonna kävimme koko perheen voimin huipentamassa suunnistuskauden 25mannassa, vaikka omalta osaltani kisakausi pääsikin vasta  loppukesästä alkuun. Tämän kauden suunnistuskisat ovat omalta osaltani laskettavissa kahden käden sormilla, rakkaus lajia kohtaan säilyy vaan vuodesta toiseen. On se niin hienoa kirmata kisatunnelmassa pitkin metsiä ja kokea se löytämisen riemu ja kilpailutilanne.
Mennyt viikonloppu vierähti mutaisissa tunnelmissa 25mannassa Tukholman lähettyvillä. Suunnistusreissu oli sateesta huolimatta tapansa mukaan onnistunut. Katselimme jo viime viikon aikana, että mahdollisesti on sadetta luvassa ja niinhän sade sitten alkoi ensimmäisen osuuden ollessa metsässä. Olimme varustautuneet sateeseen, joten koko päivä ulkona vauvan kanssa onnistui olosuhteista huolimatta erittäin hyvin. Kyllähän keli jossain vaiheessa vähän fiilistä söi, mutta paljon sää on myös varustautumiskysymys. 🙂
25manna-viesti kuuluu maailman suurimpiin viesteihin, jossa joukkueet kilpailevat maailman parhaan seurajoukkueen tittelistä. 25mannan ainutlaatuisuus piilee joukkueiden koostumuksessa samassa joukkueessa suunnistavat sekä huiput, nuoret että veteraanit rinta rinnan. Joukkueen jokainen kilpailija on tässä viestissä tärkeä!
Itse suunnistin meidän seuran eli Paimion Rastin 2. joukkueessa ja olin joukkueemme ankkuri. Oma osuuteni meni yhteislähtöön, joten sain juosta 50 minuuttia kieli vyön alla letkan perässä. Joukkueemme toiseksi viimeinen ei ehtinyt tulla vaihtoon ennen tiettyä kellon aikaa ja sen takia viimeiset osuudet laitettiin yhteislähtöön. 25manna oli minulle tämän vuoden kovin kisa, tätä mammaa vietiin vauhdilla, mutta hyvää teki. Ainakin jälkeenpäin.
Kiitos seurakaverit kivasta reissusta! Jotain on silti muuttunut vuosien varrella: jos ennen paluumatkalla laivassa jorattiin pikkutunneille asti, niin lauantai-iltana olimme jo vauvan kanssa yöpuvut päällä hytin sängyssä alkuillasta ja nukuttiin 9 tunnin unet. En edes kuullut kun Daniel tuli yöllä hyttiin nukkumaan, niin sikeästi vedimme unta kaaliin ulkoilupäivän jälkeen. Mutta mikä parasta, koskaan en ole 25mannan jälkeen ollut yhtä virkeä seuraavana päivänä. 🙂
Iloista viikon alkua!
-Hilla

Instagramissa @hillasblog

Facebookissa @hillasblog

Twitterissä @hillasblog