Huhheijaa kun tuntuu, että tämä joulukuu on mennyt hujauksessa. Juurihan me vasta avasimme joulukalenterista ensimmäisen luukun ja nyt huidellaan viimeistä viikkoa ennen joulua.
Lähestyvä joulu tarkoittaa myös samalla sitä, että työpäivät nykyisessä työssäni vähenevät ja perjantaina sitten päättyvät kokonaan. Tässä vaiheessa tuntuu siltä, että joululoman aloitus paketoi samalla vuoden 2018. Päättyy tämä vuosi ja päättyy tämä työ ja ensi vuonna on edessä sitten uudet käänteet. Ja näin on hyvä. Tähän muutokseen olen jo saanut sopeutua tovin ja näyttää siltä, että ensi vuodesta tulee taasen kiinnostava. Täytyy myös luottaa omaan tekemiseen, kun yrittäjyydestä kysymys. 🙂
Viikonloppuna otin iisisti ja parantelin itseni silmätulehduksesta ja syksyn kolmannesta flunssasta. Ollaan hyvällä prosentilla kyllä kolattu tänä syksynä kaikkia tauteja meille: enterorokosta vatsatautiin, kuumeeseen ja silmätulehdukseen. Mutta jos tällä taktiikalla saisi sitten viettää joululoman ja uuden vuoden terveenä. Ainakin siihen on laskennallisesti ajateltuna paremmat todennäköisyydet tällä tavalla kun tauteja on varastossa.
Tänään illalla menen reippaalle kävelylle ja otan Pikkuässän vaunuihin istumaan lampaan taljan päälle. Hän saa samalla vaihtaa kanssani päivän kuulumisia ja kertoa mitä päiväkodin pikkujouluissa tänään tapahtui ja oliko tonttupuuro hyvää. Samalla toivottavasti karistan viimeiset nuhat nenästäni. 🙂 Sitten laitetaan taas illaksi takkaan tuli ja lapsen nukahdettua taidan paketoida pari lahjapakettia.
Joululahjahankinnat ovat olleet tänä vuonna varsin maltilliset ja perheen kanssa sovimmekin, että jotain pientä käytännöllistä vain. Löysin mun sisaruksille pienet kivat lahjat, sen verran voin jo paljastaa, että suomalaista designia ovat. Uskon niiden säilyvän menossa mukana useamman vuoden ja luovan kauneutta ympärilleen käyttäjänsä kodissa. Itselleni paketoin yhden kirjan, jonka ajattelin lukea kaikessa rauhassa joulun pyhien aikana. Luotan siihen, että Pikkuässällä on niin monta leikittäjää, että saan oikaista sohvalle pitkäkseni kirjan verran. Jää nähtäväksi. 😉
Danielin kanssa sovimme, että emme hanki toisillemme mitään lahjoja. Meidän keittiöremontti oli joululahja meille molemmille ja sen lisäksi molemmat voivat hankkia itselleen jotain käytännöllistä tai viihdyttävää pukinkonttiin. Danielilla oli tälle vuodelle vielä työpaikan kautta saatuja liikunta- ja kulttuuriseteleitä jäljellä ja ne menevät vanhaksi vuoden vaihteessa. Hän ajatteli ostavansa niillä meille jotkut teatteriliput ensi vuodelle, jotta liikunta- ja kulttuurisetelit tulevat käytetyiksi ennen vanhenemistaan. Sanoin hänelle, että teatteri sopii vallan mainiosti. Kuulostaa siltä, että paljastelen tässä meidän joululahjoja, mutta toisin sanoen: ollaan tehty hyödyllisiä tai viihdyttäviä hankintoja ja nehän usein ovatkin parhaita lahjoja.
Myös vapaa-aika ja muutenkin aika on niin kallisarvoista, että odotan todella sitä, että saamme viettää ihan rauhassa perheen kesken kokonaisen viikon ja puuhailla mitä mieli tekee. Koen, että se on jo yksi suuri joululahja ja oikeastaan se joulun tärkein anti!
Joululoma tulee kyllä juuri hyvään saumaan, siltä minusta tuntuu. Päiväkotikin menee kiinni pariksi viikoksi, joten lomailen lapsen kanssa kokonaiset kaksi viikkoa ja palailen töiden pariin sitten vasta tammikuun puolella. Sanon jo tässä vaiheessa, että laitan myös tämän blogin joululomalle tuoksi ajaksi ja lomailen ihan kunnolla offlinessa ilman sosiaalista mediaa.
Meidän kotiin on laitettu näiden kuvien verran joulua. Pienen joulukuusenkin hain maljakkoon, mutta näihin se sitten jääkin. Torstaina nimittäin aloitan pakkaamiset ja perjantaina työ- ja päiväkotipäivien jälkeen meillä on vielä suunnitelmissa startata auto ja lähteä jouluksi kohti mun vanhempia Hollolaan ja sieltä sitten uudeksi vuodeksi Danielin vanhemmille Pietarsaareen. Joulua emme vietä tänäkään vuonna täällä Kirkkonummen kodissa, vaikka onkin ollut ihanaa laittaa kotia hieman jouluasuun. 🙂
Näillä kuulumisilla toivotan sinulle mukavaa tiistaitai-iltaa! Ja ihana tuo valkoinen lumipeite, joka eilen satoi ja tänään vielä lisää, oikein isoja valkoisia rättejä tippui taivaalta. Valkoinen joulu näyttäisi näillä näkyminen tulevan, ihan p-a-r-a-s-t-a! Nautitaan myös siitä. 🙂
-Hilla