Olen tämän syksyn aikana kerännyt kysymyksiä, joita minulta kysellään Instagramin yksityisviestien kautta. Puhelimen muistioon olen näitä kysymyksiä aina lisännyt ja nyt huomasin, että siellähän oli niin monia kysymyksiä, joista voisi kirjoittaa jokaisesta vaikka ihan oman postauksensa, mutta tässä vauva-arjen tiimellyksellä yhdistin kaikki ravinto & ruokailu -aiheiset kysymykset tehokkaasti samaan postaukseen. Tässäpä ne:

Mitä teiltä löytyy aina kotoa jääkaapista, jos tulee väsyneenä ja nälkäisenä kotiin?

Me ennakoidaan tai oikeastaan Daniel ennakoi ruuanlaittoa sen verran, ettei tuollaista tilannetta kovin helposti meillä synny. Varmaan vaikuttaa pienet lapsetkin asiaan, heidän takiaan syömisiä on välttämätöntä ennakoida ja etukäteen miettiä, mikä on esimerkiksi huomisen lounas ja päivällinen. Se, että olisimme kaikki nälkäisiä ja kotona ei olisi edellisen päivän ruokaa tai aineksia uuden ruuan valmistamiseen, on tosi harvinaista.

Teemme yleensä sellaisen kevyen hahmotelman seuraavien päivien ruokailuista. Valmistetaan esimerkiksi isompi satsi iltaruokaa ja sitä syödään sitten seuraavana päivänä lounaana. Kun menemme kauppaan, niin sieltä ostetaan esimerkiksi 3-4 päivän ruoka-aineet.

Kyllä meidän jääkaapista silti melkein aina löytyy kananmunia, joista saisi tehtyä ruokaisan munakkaan. Tai puuroaineet, joista saisi eteensä lämpimän puuron. Pakastimessa on aina leipää ja hedelmäkorissa hedelmiä. Kuivakaapista löytyy pähkinöitä. Lapselle äkkinälkään löytyy lasten myslipatukoita sekä smoothie-pusseja ja hedelmäsoseita lasipurkissa. Niillä voi taittaa pahimman nälän, jos sellaisia tilanteita tulee.

Millainen suhde sulla on sokeriin ja herkkuihin?

Aika neutraali sanoisin. En ole mikään mahdoton herkuttelija, mutta en myöskään kiellä mitään ja olen herkkujen suhteen aika rento. Olen vuosien saatossa oppinut, että tämä tapa sopii minulle parhaiten. Olen nuoruusvuosina, muistaakseni lukioikäisenä joskus kokeillut karkkilakkoakin, mutta sellaiset jutut eivät sovi minulle. Monessa asiassa kultainen keskitie on paras ja niin myös herkuttelussa. Ei siis karkkilakkoa minulle, mutta en ole koskaan kokonaista Fazerin suklaalevyäkään syönyt. Sellainen ajatus ei edes houkuttele. 😀

On meillä kuitenkin sellainen kutakuinkin linja, että arki mennään yleensä ilman karkkeja/herkkuja, ja sitten perjantaina hankitaan jotain herkkua. Lapsikin tämän ymmärtää jo hyvin. Mutta ei tuokaan ole mikään ehdoton juttu. Jos arkena eteen tulee herkkuhetki, niin sitten tulee ja siitä nautitaan. En muutenkaan halua luoda meidän perheeseen sellaista karkkipäiväkulttuuria, että herkut vedetään napaan karkkipäivänä vauhdilla, jonka jälkeen odotetaan taas seuraavaa karkkipäivää kuin kuuta nousevaa. Puhuisin mieluummin herkkuhetkistä, joita on silloin tällöin ja herkut ei ole mikään kielletty hedelmä lapsellekaan, jotta niistä ei muodostu mitään liian suurta asiaa.

Herkutella voi myös kotona leivotulla pannukakulla, pullalla, hyvällä smoothiella tai hetkullisilla marjoilla.

Onko sulla koskaan sokerihimoa tai tunnetta, että herkut houkuttelee?

Kyllä näin varmaan olisi, jos yrittäisin kieltää herkkuja useammin ja enemmän. Herkkuhimo voi yllättää myös silloin, kun ei syö oikeaa ruokaa riittävästi. Kyllä sokeri- ja herkkuhimon paras taltuttaja on se, että syö riittävästi ravintorikasta ruokaa, hedelmiä, marjoja, pähkinöitä, hyviä rasvoja ja juo riittävästi vettä. Kun vatsa tulee täyteen pääosin hyvistä jutuista, ei silloin tällöin herkuttelu mielestäni haittaa kokonaisuutta.

Tälläkään hetkellä en mitenkään odota tai himoitse joulun herkuttelua tai suklaita etukäteen. Joulu tulee ja silloinkin syödään ruokaa ensin ja herkuttelua sitten sen lisäksi sopivissa määrin. Nautin kyllä herkuista, mutta en mitenkään himoitse tulevia joulukonvehteja.

Miten olet onnistunut pysymään terveellisellä arkiruokalinjalla? Verensokerin heitot ja ruokailurytmin epäsäännöllisyys tekevät poikkeuksetta terveellisemmästä elämästä nauttimisesta minulle haastavaa. Voisitko puhua tästä aiheesta blogissa?

Puhuisin tässä kohtaa muutaman sanan rutiineista. Niistä asioista, jotka loppujen lopuksi vaikuttavat esimerkiksi elämäntapamuutokseen ja ruokailun kokonaisuuteen.

Millaisia suurin osa päivistämme on vuoden aikana? Miten silloin ruokailu hoidetaan? Millaisia tapoja arjessa on ruokailuun liittyen? Mistä ruokailun kivijalka muodostuu? Onko ruokailun taustalla jotain tunteita, joita myös pitäisi käsitellä? Aiheuttaako jokin ruokailuun liittyvä asia ahdistusta?

Syön pääsääntöisesti tosi samalla kaavalla: aamupala heti herättyä, lounas puolen päivän aikaan, jotain välipalaa iltapäivällä, iltaruoka klo 17-18 aikoihin ja sitten vielä jotain iltapalaa ennen nukkumaanmenoa. Meidän pienet lapset myös rytmittävät nykyään päivämme siinä määrin, että ruokailu hoituu aika automaationa tuolla rytmillä.

Ruokailukerroista en tingi, mutta ruoan määrällä lautasella voin vaikuttaa siihen, onko isompi vai pienempi nälkä. Jos aamulla nälkä kurnii enemmän, syön enemmän aamupalaa. Jos iltapäivällä olen liikkunut ahkerammin, syön iltaruualla nälkään vähän enemmän ruokaa. Jossain määrin puhuisin sellaisen intuitiivisen syömisen puolesta eli että kuuntelee omia nälkäviestejä, syö kun on nälkä, syö asioita, jotka tekevät hyvää. Ei turhaan kiellä mitään, eikä tee syömisestä itselleen liian monimutkaista millään dieeteillä tai rajoittamisella. Kun suurin osa ruokailusta on järkevää, mahtuu sekaan sitten vähän herkkuakin.

Välillä arkiruuan laittaminen on minun mielestäni uuvuttavaa, varsinkin nyt äitiyslomalla tuntuu, että sitä pitää olla koko ajan laittamassa. Mutta kyllä se arkiruoka ja säännöllinen ruokarytmi on mielestäni ruokailun peruskallio, jonka teen vähän samalla tavalla kuin hampaiden harjaamisen.
Jos ruokailun kanssa tuntuu olevan vaikeuksia tai kokonaisuus hukassa, voisi muutama tapaaminen ravitsemusterapeutin kanssa olla hyvä idea. Se jos mikä olisi ihana joululahja itseltä itselle: muutama tapaaminen ravitsemusterapeutin kanssa ja sitä kautta oman hyvinvoinnin lisääminen. <3

Montako kertaa syöt päivässä?

Syön yleisimmin 4-5 kertaa. Aamupala, lounas, (välipala), iltaruoka eli päivällinen, iltapala.

Lempiherkku?

Sanoisin jäätelö. Jos eteeni tuotaisiin karkkia, leivos ja jäätelö, niin valitsisin hyvän jäätelön. Terveellisistä herkuista suosikkejani ovat raikkaat marjaisat ja hedelmäiset smoothiet, jotka on valmistettu kauramaitoon.

Olisi kiva kuulla teidän viikon ruokamenoista, esimerkiksi paljonko rahaa menee ruokaan ja mitä asioita kaupasta ostatte?

Puhelimessani on Nordea Wallet -appi, josta näkyy eroteltuna, mihin olen korttiani käyttänyt. Siellä äkkisilmäyksellä ruokaan menee minulta yleisimmin noin 300-550 euroa kuukaudessa, mutta en kyllä osaa sanoa kuinka paljon Danielilta menee siihen lisäksi – meneekö saman verran lisää, vähemmän vai enemmän ja mikä on kulujen suhde kuukausittain. Me kun emme mitenkään pennin tarkkaan laske ja jaa kulujamme, vaan kaupassa käy meistä se, joka kulloinkin ehtii ja pystyy.

Mietin myös sitä, laskeeko tuo Wallet-appi ruokakauppoihin menneet laskut, koska meillähän ruokakaupasta ostetaan tällä hetkellä myös vaippoja, joitain lasten vaatteita ja esimerkiksi kurahanskoja tms. Mikä siis ei ole ruokaa, vain osa ruokakauppalaskua.

Tämä asia olisi mielenkiintoista selvittää tarkemmin. Kuluttaa yksi kuukausi ruokakauppoihin ilman sen enempää miettimättä ja sitten yksi kuukausi miettisi ruokailut tosi tarkkaan ja vähän pihistelisi ja katsoisi sen jälkeen, millaisen eron voisi saada kuukausien välille. Pitäisi myös selvittää meidän molempien aikuisten menot, ei vaan minun.

Tähän kysymykseen vastaaminen vaatisi ihan oman postauksensa. Ajattelen kuitenkin ruokaa investointina omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin, eli siihen kyllä saa kulua rahaa, mutta ihan varmasti on asioita, joista voisimme nipistää.

Kuinka paljon kasvis- tai vegaaniruokaa syötte?

Voisimme syödä enemmän ja tämä asia voisi olla siksi meidän perheen yksi vuoden 2020 kehittämiskohde. Syömme kyllä jonkin verran enemmän kasvisruokia kuin ennen, mutta haluaisin kehittyä siinä: oppia laittamaan herkullista ja etenkin maistuvaa kasvisruokaa, joissa herkullisilla mausteilla ja yrteillä olisi isompi rooli. Mitä kaikkea herkullista voikaan saada aikaan esimerkiksi kikherneistä ja pavuista? En ole niiden kanssa mikään mestari.

Joululahjaksi hankin meille kaksi vegekeittokirjaa ja niihin resepteihin sopivia mausteita. Mitäköhän menisin lupaamaan… joka toinen viikko jokin uusi resepti niistä kirjoista. Vuoden aikana tulisi kokeiltua yli 20 uutta reseptiä ja sitä kautta varmaan löydettyä arkeenkin toimivia ja maistuvia vegeruokia, joista tulisi niitä uusia arkiruokia makaronilaatikon tilalle. 😉

Tässä hyvä falafel-ohje.
Feta-pinaattipiirakka.
Näin kokoan ruokaisan salaatin lounaaksi tai päivälliseksi.
Kiitos näistä hyvistä kysymyksistä, joita olen syksyn aikana teiltä saanut. Osalle olen vastannutkin jo henkilökohtaisesti, mutta tässä näitä kysymyksiä oli vielä kootusti. 🙂
Mukavaa viimeistä arkiviikkoa ennen joulua! <3
-Hilla
Instagramissa @hillasblog.