Tällä kertaa minulla oli ilo ja etuoikeus haastatella Kiinnostavat yrittäjänaiset -juttusarjaan Hyvinvointistudio Lupauksen perustajaa Riina Laaksosta. Olen tutustunut Riinaan blogihommien kautta pari vuotta sitten. Muistan jo silloin todenneeni, että tässä on tekijänäinen, joka on muuten tällä viikolla lähdössä Kasvun Roihun järjestämään Grow to USA -tapahtumaan Amerikkaan muutamien muiden start-up yritysten kanssa. Isosti tsemppiä reissuun ja menestystä Lupauksen kansainvälistymissuunnitelmille!

Ja sitten Riinan haastatteluun:

Olen Riina Laaksonen, start up -yrittäjä, valmentaja ja ehdottomasti tekijänainen. Olen kolmen pojan äiti ja vaimo surffarimiehelle. Suhtaudun intohimoisesti siihen mitä teen, sytyn siitä, että saan oppia uutta. Nautin ihmisten kanssa kanssakäymisestä ja inspiroidun muiden inspiroinnista. En pelkää uusia asioita ja olen kova kyseenalaistamaan. En usko, että meidän ”pitää” tehdä mitään. Voimme jokainen luoda itsellemme juuri sellaisen elämän kuin haluamme. <3

Milloin ja mistä sait idean perustaa Lupaus-studion?

Yritysideoita on vuosien varrella ollut monia, mutta Lupaus.. tuntui heti oikealta! Idea tuli äitiyslomalla (ehkä 2014 alkuvuodesta?) ja tunsin olevani itse kypsä, olosuhteet olivat kypsät ja aika oli kypsä. En kertakaikkiaan voinut jatkaa eteenpäin tekemättä tätä ja omasta mielestäni olen voittaja jo yritettyäni ja uskallettuani, oli lopputulos sitten mikä tahansa.

Mikä Lupaus-studion perusidea on?

Lupaus tarjoaa liikunta-, ravinto- ja mentaalivalmennusta. Valmennusfilosofiamme on kokonaisvaltainen, eli huomioon otetaan aina liikunta, ravinto, lepo ja mieli, sillä yhtä ei voi erottaa muista. Kaikki Lupauksen valmentajat omaavat vahvan halun auttaa ja ovat edellä mainittujen alueiden (liikunta, ravinto, lepo ja mieli) asiantuntijoita. Itse olen personal trainer, ravintovalmentaja ja life coach. Niin, ja ekonomi. 🙂

Millainen työhistoria sinulla on taustalla ennen yrittäjäksi ryhtymistä?

Olen tehnyt työurani, noin 10 vuotta, tätä ennen IT-alalla, Suomessa ja Keski-Euroopassa. Viime ajat toimin esimiestehtävissä ja liiketoiminnan kehittämisessä. Lisäksi olen toiminut liikunnanohjaajana jo melkein 20 (!!) vuoden ajan.

Mikä yrittäjyyden alkutaipaleella on ollut vaikeinta?

Ehh.. en ehkä näe itseäni enää neljän vuoden jälkeen alkutaipaleella. 🙂 Mutta haastavaa kieltämättä on epävarmuus, niin taloudellinen kuin kaikkiin muihinkin asioihin liittyvä. Start up -ympäristössä kaikki voi mennä päälaelleen muutamassa kuukaudessa. On kokeiltava uusia juttuja ja heittäydyttävä ja aina ei voi onnistua. Toisaalta, juuri se on myös asia, mikä motivoi mua järjettömän paljon. Ihan joka viikko on isommat saappaat, mihin saa astua ja sulla on just ne mahdollisuudet, mitä itse luot itsellesi.

Vaikeeta on välillä myös olla vastuunkantaja. Olen Lupauksen 100 % omistaja ja vaikka mitä tapahtuisi (ja kun kaikkea tapahtuu), mä viime kädessä vastaan asioista. Jos mulle tuntuu joku asia epämukavuusalueelta, en voi nostaa käsiä ylös ja luovuttaa hommaa pomolle kun on hankalaa. Täytyy vaan purra hammasta ja ottaa tilanne haltuun.

Olen kasvanut yrittäjäperheessä, joitain ominaisuuksia on tullut jo äidinmaidossa.

Entä helpointa ja luontevinta sinulle?

Koko yrittäjyys. Olen kasvanut yrittäjäperheessä ja -suvussa, ehkä joitain ominaisuuksia on tullut jo äidinmaidossa. Ainakin se kova tekemisen meininki. 🙂 Oma vapaus, oma luovuus, monet hyvät ominaisuudet pääsee parhaiten esille kun on tilaa, aikaa ja saa itse päättää. Joka päivä olen kiitollinen siitä, että saan tehdä asioita, joihin koen intohimoa ja päättää itse niin monista asioista. Toki kaiken vapauden kääntöpuolella on aina vastuu.

Käytännön jutuista luontevia ovat myös verkostoituminen ja myynti sekä markkinointi. Ne ovat myös asioita, joita ilman ei yksikään yrittäjä (eikä ihminen muutenkaan) pärjää. Koska vaikka yksin ois kuinka timantti, on silti yksin. Mä uskon vahvasti yhdessä tekemiseen ja yhteistyöhön, sillä siten meillä on mahdollisuus tavoittaa enemmän ihmisiä ja auttaa useampia. Kaikki voittaa.

Onko yrittäjyys nykyään teidän päätyö vai teettekö sitä sivutoimisesti muun työn ohella?

Mun tapa aloittaa oli siten, että irtisanouduin vanhasta työstäni ja aloin heti päätoimiseksi yrittäjäksi. Jos mennään niin mennään kunnolla! 🙂

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia teillä on yrityksenne osalta?

Kasvaa ja kansainvälistyä. Nyt jo ollaan tehty liiketoimintaa Kanadassa ja päästiin mukaan 10 suomalaisen start upin joukkoon Grow to USA -ohjelmaan, joten jenkkimarkkinat on selvityksen alla. Näen paljon mahdollisuuksia muuallakin kuin Suomessa.

Onko yrityksellänne kansanvälisiä tavoitteita?

Markkinajohtajaksi valituilla markkinoilla. 🙂

Rohkeasti kohti unelmia

Olette myös äiti kolmelle lapselle, millaista on olla yrittäjä pienten lasten kanssa?

Huh, työlästä! 🙂 Mutta toisaalta vapaus antaa myös mahdollisuuksia, mitä muissa duuneissa ei välttämättä olisi. Oma työni on osittain paikasta riippumatonta, joten pääsen välillä muun muassa reissaamaan perheen kanssa. Mulla ei ole koskaan kasista neljään päiviä. En laske työtuntejani, mutta niitä tulee reilusti enemmän. Usein teen töitä myös viikonloppuisin. Toisaalta tarvittaessa on myös suhteellisen helppo joustaa.

On hyvä huomata, että kun valitsee jotain, joku osa-alue aina myös kärsii. Saavuttaakseen jotain on luovuttava jostain. Ja itse on oltava sinut omien valintojen kanssa. Hyvä puoli on se, että aina voi myös tehdä muutoksen ja valita uudestaan.

Mulle on tärkeää, että omat lapseni saavat mallin siitä, että työnteko on kivaa ja se antaa paljon. En osaisi itse kuvitella muuta. Lisäksi en laske kaikkia tekemiäni asioita edes työksi, kun olen intohimoni parissa.

Mikä yrittäjyydessä on parasta?

Vapaus.

Millaisia terveisiä haluaisitte lähettää blogini lukijoille?

Jos haaveilet yrittäjyydestä tai äitiyden ja yrittäjyyden yhdistämisestä, tee se! Näen jatkuvasti ihmisiä, jotka haluaisivat kovasti kaikkea, mutta eivät ole valmiita luopumaan mistään tai ehkä rohkeuttakaan ei ole tarpeeksi. Kuitenkin meillä on ehkä maailman paras maa aloittaa yrittäjänä, sillä Suomessa on niin superturvallista! Olen asunut Etelä-Afrikassa ja nähnyt hyvinkin läheltä, millaista se on kun ei ole mahdollisuuksia. Sen vuoksi ihmettelen aina sitä, miksi suomalaiset ei uskalla. Täällä putoaa aina jaloilleen ja yhteiskunta auttaa. Siksi kannattaa ehdottomasti testata, kokeilla ja yrittää! Paljon enemmän harmittaa myöhemmin, jos ei edes yrittänyt.