Isosisko saapui eräs aamu makuuhuoneeseen, kiipesi sänkyyn vauvan viereen ja katseli häntä hetken ja totesi:
– Pienet vauvat ovat söpöjä. Pienet possut ovat söpöjä. Mitkä tahansa ovat söpöjä.
Isosisko katseli, kun imetin vauvaa ja kysyi:
– Äiti, mistä tuo maito tulee tuonne tisseihin?
Selitin hieman asiaa, jonka jälkeen isosisko jatkoi:
– Ai samalla tavalla kuin maito tulee lehmä-äidin tisseihin?
Juteltiin isosiskon kanssa siitä, miten hienosti hän osaa hoivata vauvaa. Siihen isosisko sanoi:
– Äiti ja vauva ovat ihania.
Vastasin siihen, että niin sinäkin olet tosi ihana, johon isosisko vastasi:
– Ei, en minä ole ihana. Minä olen isosisko.
Käytiin leikkimässä Angry birds -leikkipuistossa. Isosisko sanoi isossa verkkokeinussa keinuessaan minulle:
– Vauva sanoi, että sekin haluaa keinumaan. Voin ottaa hänet syliin ja sinä annat meille vauhtia! Tuo tänne se vauva vaan.
(Vauvalla oli tuolloin ikää huikeat 5 vuorokautta, ei ihan vielä päässyt keinumaan)
Kävimme tänään kaupungissa ja löysin eräästä liikkeestä minulle mekon ristiäisiin. Otin isosiskon mukaan sovituskoppiin, puin mekon päälleni, jonka jälkeen isosisko katsoi minua ja sanoi:
– Sinä näytät tosi isolta prinsessalta. Olet kaunis ja toi mekko on nätti. Sinä olet ihana iso prinsessa!
(Ostimme kyseisen mekon, joten syyskuussa ristiäisissä olen sitten iso prinsessa. Mahtavaa!)
Istuimme ruokapöydässä ja nostin vauvan sylissäni pystyasentoon, jotta röyhty toisi ilmat vatsasta pois. Isosisko katsoi vauvaa ja sanoi:
– Sehän kävelee!
Vastasin siihen, että ei vauva kävele ihan hetkeen vielä. Vauva kävelee vasta vuoden kuluttua ensi kesänä. Siihen isosisko tokaisi:
– No kyllä voit opettaa sen kävelemään jo nyt!
Olimme ulkona ja näimme yhden oravan metsässä. Silloin isosisko sanoi hieman huolestuneena:
– Miksi tuo oravalapsi on ulkona ilman sen äitiä ja isää?
Vastasimme siihen, että oravalapsi on varmasti juuri matkalla kotiin äidin ja isän luo, johon isosisko huojentuneena:
– No hyvä niin. Sen vanhemmat on varmaan myös laittaneet sille jo ruokaa valmiiksi.
Vauva jokelteli olohuoneen matolla ja piti vauvamaista ääntelyä ja ähinää. Isosisko katsoi vauvaa ja kuunteli tarkasti. Sitten isosisko sanoi:
– Vauva puhuu minulle. Minä ymmärrän hänen kieltään. Hän sanoi juuri vauvan kielellä, että hän tykkää minusta.
Sellaisia juttuja ja pohdintoja olemme saaneet kuunnella täällä viime päivinä. <3
Postauksen kuvat otin muutama päivä sitten, kun fammo leipoi ison kasan pullia Pikkuässän kanssa. Leipuri-Hiiva oli hyvin mielissään ja lopputuloskin maistui.
-Hilla