Instagramin puolella kerroinkin jo tiistaina, että Helsinki Ciry Run jää minulta huomenna juoksematta. Olisi ollut niin kiva päästä juoksemaan, nauttimaan tapahtuman fiiliksestä ja nähdä juoksukavereita. Ajalla tai vauhdilla ei olisi ollut väliä, kunhan vain olisi päässyt lähtöviivalle ja matkaan. Kuuntelin kuitenkin järkeä, omaa oloani ja tein sen mukaan päätökseni jäädä puolimaratonilta pois.
Meidän perhe on tänä keväänä kolannut flunssat mukaansa. Sitkeät sellaiset. Tekisi mieli pyristellä vastaan ja harmitella asiaa, muttei siitä tässä kohtaa olisi mitään hyötyä.
Olin itse pari viikkoa kovemmassa flunssassa ja sen jälkeen toiset pari viikkoa puolikuntoisena, yskien yöllä ja veltto olo päivisin. Sama flunssa on ollut miehelläni ja nyt myös perheen pienimmällä. Flunssainen ja kipeä vauva on kyllä sydäntä särkevin asia, ainakin näin äidin näkökulmasta. Vauvan 39 asteen kuume, hehkuvat posket ovat tehneet minusta viime päivinä todellisen karhuemon, joka on tehnyt mitä vain helpottaakseen lapsen oloa. Eiköhän täältä silti nousta ja toivoisin valoa olevan pian taas kulman takana.

Siinä pitkä-lyhyt stoori siitä, miksi puolimaraton ei ole ollut minulla viime päivinä tärkeysjärjestyksen kärjessä. Tiedän kuitenkin, että monelle kevään treenikauden huipennus tapahtuu huomenna, sadat ja tuhannet juoksun ystävät tallaavat Helsingin katuja ja ottavat ilon irti hyvin järjestetystä tapahtumasta. Edellistä lausetta kirjoittaessa oikein aistin sisälläni sen tunnelman. Toivotan hurjasti tsemppiä teille ja haluaisin antaa muutaman viime hetken vinkin, jotka ainakin itse olisin käynyt läpi ennen kisaan lähtöä:

  1. Onhan kengät sellaiset, jotka ei aiheuta rakkoja 21 kilometrin matkalla. Itse laitan monesti pitkille juoksumatkoille kantapäihin ja jalkaholviin jo etukäteen urheiluteippiä, joka estää rakkojen muodostumisen.
  2. Tankkaa nesteitä jo tänään. Sillä mitä tänään juot on enemmän merkitystä kuin sillä, mitä juot huomenna kilpailun aikana.
  3. Syö riittävästi, mutta puolimaratonille ei tarvitse tankata. Tavallinen ruoka riittää.
  4. Älä aloita liian kovaa! Kisafiiliksessä ja lähtöjännityksessä lähtee pinkomaan startin jälkeen usein liian kovaa ja jossain kohtaa jalka alkaa painaa. Sykemittarista voit tarkkailla vauhtia tai kuunnellen omaa oloa. Viimeiset 10 kilometriä ehdit hyvin kiristää vauhtia ja ottaa kaiken irti, jos otettavissa on.
  5. Tutustu Helsinki City Runin reittiin etukäteen, jotta tiedät matkan aikana mitä on tulossa ja mitä vielä odottaa. Henkisesti helpompaa, varsinkin lopussa kun alkaa väsyttää. 🙂
  6. Nauti matkasta ja juoksujuhlasta!

Näillä vinkeillä olisin itse valmistautunut näin päivää ennen H-hetkeä. Minun kohdalla jääköön ensi kertaan, juoksijoille toivotan nopeita jalkoja!
-Hilla

Instagramissa @hillasblog

Facebookissa @hillasblog

Twitterissä @hillasblog