Ollaan vietetty koko viikonloppu kotona. Perjantaina sain kylään Candy on the Run -blogin Karoliinan eli Karkin. Jos Karoliinan blogi ei ole sinulle vielä ennestään tuttu, niin menehän ihmeessä käymään. Sieltä löytyy juoksujuttuja, nuoren naisen ja äidin ajatuksia ja nyt myös raskausjuttuja, sillä Karoliina odottaa toista lastaan. Karoliina kirjoitti juuri muuten kattavan tietopostauksen keskivartalon treenaamisesta raskausajan aikana ja listasi hyviä liikevinkkejä blogiinsa sekä lisäluettavaa, jos aihe mietityttää.
Karoliinan kanssa istuttiin muutama tunti, juteltiin kuulumisia pitkän kaavan mukaan, syötiin lounasta ja meidän taaperot saivat samalla toisistaan seuraa. Tosin vuoden ikäero lapsilla vielä näkyy aika selvästi, meidän Pikkuässä ei ihan vielä ymmärrä kaikkien leikkien päälle, mutta onhan se kiva joka tapauksessa saada leikkikaveri. Olin laittanut lounaaksi pehmeää bataatti-chili-sosekeittoa, vähän sillä silmällä, että se sopisi kaikille. Lapsille otin omat annokset sivuun ennen chilin ja inkiväärin lisäämistä, meidän aikuisten annoksiin mausteet antoivat hyvää lisäpotkua. Keiton kanssa syötiin lisäksi raejuustoa ja leipää. Loman jälkeen on muutenkin ollut kiva palata arkiruokien pariin ja laittaa taas ihan tavallista kotiruokaa kaikessa yksinkertaisuudessaan. Viime viikolla laitettiin muun muassa makaronilaatikkoa, joka on meidän Pikkuässän suosikkiruokaa.
Perjantaina illalla vanhempani tulivat yökylään meille Hollolasta. Oltiin nähty heitä viimeksi joulukuun alussa ennen meidän matkaa, joten mumalla ja ukilla oli jo ikävä meitä ja meillä heitä. Kerrotiin matkakuulumisia, jaettiin muutamat joululahjat ja istuttiin iltaa sohvan nurkassa. Yhdestä paketista tuli pulkka, mutta sillä ei ainakaan vielä tunnu olevan täällä Etelä-Suomessa mitään käyttöä. Toivottavasti pian tulisi tännekin lunta, muuten otetaan jotkut halpalennot siskon luokse Rovaniemelle ja mennään nauttimaan hetkeksi winter wonderlandista, jotta saadaan pulkalle jotain käyttöä. Ehkäpä tulevaisuudessa tehdäänkin uudenlaisia pulkkia, jotka toimivat nurmella ihan ilman luntakin. Tiedä häntä.
Daniel on ollut viikonlopun meidän suunnistusseuran treenileirillä Turussa ja on sieltä tulossa vasta tänään kotiin. Eilinen ilta vietettiinkin Pikkuässän kanssa ihan kahdestaan kotona, käytiin saunassa ja sitten sainkin hänet jo aikaisin nukkumaan, koska aikaero painaa vielä jonkun verran. Aikaisessa nukahtamisessa on se hyvä puoli, että silloin saa vähän omaa aikaa iltaan. Istuin ylhäisessä yksinäisyydessä pari tuntia sohvalla, mietiskelin tulevaa ja katselin tulta takassa. Sain myös aikamoisen flown vielä blogin suhteen illalla, kirjoittelin kaikenlaisia postausideoita ylös ja mietin, millainen blogikevät voisi olla sisältöjen suhteen. Ideoiminen tekee välillä niin hyvää.
Tänään ulkoiltiin aamupäivällä auringonpaisteessa ja nautittiin hetki siitä sinisestä taivaasta ja matalalla paistaneesta auringon möllykästä. Ulkoilun päätteeksi otin vielä juoksurattaat varastosta ja kävin juoksemassa kuuden kilometrin lenkin vaunujen kanssa. Vaikka olinkin yksin kotona, niin päätin ettei se ole tekosyy jättää lenkkiä noin hienossa säässä väliin. Onneksi on juoksuvaunut, vaikka niiden kanssa juokseminen alkaakin olla jo aika rankkaa. Kyytiläinen painaa jo niin paljon. Onneksi täällä Kirkkonummella on tasaisia kevyenliikenteenväyliä ihan tässä meidän lähellä. Tasaisella sitä vielä jaksaa niiden kanssa, mutta isommat ylämäet menee kävelyksi. Pääasia on kuitenkin ulkoilu ja liikunta, ei sillä vauhdilla tai edetyllä matkalla väliä ole. Kyytiläinen nukahti lenkin lopussa vaunuihin, mutta nostin hänet siinä vaiheessa kävelemään, jotta päiväunet säästyivät iltapäivälle. 🙂
Miten sulla on viikonloppu sujunut? Mukavaa viikonlopun jatkoa ja rentoa sunnuntaita! 🙂
-Hilla