Taaperon kanssa perhepedissä

*Teksti sisältää linkin arvontaan.

Meillä koko perhe on nukkunut perhepedissä synnytyslaitokselta kotiin saapumisesta saakka. Termi perhepeti on kutsumanimi sille melko tavalliselle asialle, että vanhemmat jakavat parisänkynsä lapsen kanssa. Koko perhe nukkuu samassa sängyssä. Tai tavallinen ja tavallinen, en osaa sanoa kuinka tavallista tai epätavallista perhepedissä nukkuminen on, mutta meille se on hyvin luonnollista. Tämä perhepetiaihe herättää paljon keskustelua ja siitä halutaan kuulla mielipiteitä. Meidänkin lapsen huonetta vauvavuonna aina välillä joku ihmetteli: missä sänky on, eikö teidän lapsi nuku omassa pinnasängyssään?

Meillä perhepeti on toiminut aivan älyttömän hyvin, siksi olemme siihen päätyneet. Kaikki sai alkunsa ihan niistä ensimmäisistä öistä, jolloin imetin vastasyntynyttä vauvaa yötä päivää. Yölläkin lähes jatkuvasti tai vähintään tunnin välein. Minä, paljon unta vaativana ihmisenä, en olisi mitenkään jaksanut sitä vauvan siirtelyä minun viereen rinnalle ja rinnalta pois omaan sänkyyn.
Minusta tuntui niin luonnolliselta ja helpolta pitää vastasyntynyt siinä vieressä ja laittaa tissi suuhun aina kun tilanne sitä vaati. Itse tavallaan myös nukuin samalla kun syötin lasta. Siitä perhepeti sai meidän perheessä alkunsa ja sillä tiellä ollaan edelleen puolitoistavuotiaan kanssa. Meidän puolitoistavuotias nukkuu edelleen meidän välissä.

Milloin siirrätte lapsen omaan huoneeseensa nukkumaan?

Milloin siirrätte lapsen omaan huoneeseensa nukkumaan? Tuon kysymyksen olen saanut kuulla muutamia kertoja ja siihen minun on pitänyt jotain vastata. Toki olemme tuota kysymystä myös itse miettineet. Olisiko järkevää opettaa lapsi pikkuhiljaa nukkumaan omassa huoneessaan vai jatkammeko näin. Tällä hetkellä vain tuntuu siltä, että siihen ei ole mitään tarvetta, koska parhaillaan kaikki nukutaan niin hyvin kuin taaperon kanssa voi nukkua.
Meidän taapero voi nukkua yhteen menoon vaikka 11 tuntia ja yön aikana laitan vain pari kertaa tutin takaisin hänen suuhunsa, jos hän ei sitä itse löydä takaisin suuhunsa. 11 tunnin unet kelpaavat minulle (on välissä huonompiakin öitä) ja tavallaan ehkä itsekin siirrän sitä tosiasiaa, että lapsi pitäisi opettaa omassa huoneessaan nukkumiseen. Mutta miksi pitäisi?

Vauva-aikana meillä ei ollut perhepedin osalta mitään ideologiaa. Emme olleet etukäteen päättäneet, että meillähän muuten lapsi nukkuu meidän sängyssä. Olimme hankkineet pinnasängyn ja joskus yritimme siirtää häntä sinne, mutta nukuimme silloin kaikki kolme huonosti. Vähitellen parhaat unet saavutettiin perhepedissä ja siksi tässä tilanteessa ollaan. Asiat ovat siis kulkeneet omalla painollaan.
Minä olen saanut perhepetikokemuksen myös omasta lapsuudestani. Olen nukkunut vauvana vanhempieni vieressä, pienenä lapsena kömmin usein yön aikana vanhempien ja sisarusteni viereen vanhempieni sänkyyn ja vielä aika isonakin muistan, miten ihanaa oli nukkua vanhempien sängyssä silloin tällöin. Silti minusta on kasvanut ihan normaali ihminen. 😉

Perhepedin plussat

Vielä pari selitystä perhepedin puolesta, vaikkei tämä mikään selittelyteksti olekaan. Eikä minulla ole mitään syytä selitellä. Mutta haluan kertoa ajatusiani, sillä olen aiheesta muutamien kanssa keskustellut.
Lasten omat huoneet ovat vielä varsin uusi keksintö. Muutama vuosikymmen sitten lapsilla ei ollut omia huoneita, koska ei taloissakaan ollut tilaa. Silloin koko perhe nukkui samassa tuvassa tai pirtissä ihan onnellisesti. Länsimaalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa asuinneliöt ja kodit ovat kasvaneet ja lapset siirretty heidän omiin huoneisiin. Kaikissa kulttuureissa ja maissa siihen ole mahdollisuutta edelleenkään. Lisäksi jos katsomme miten vaikka karhuemo toimii, se nukkuu pentujensa kanssa, kuten koiratkin tekevät. Ovat lähellä ja lämmittävät. On jokseenkin ihmisen keksimä asia, että lapsi pitäisi opettaa nopeasti omaan huoneeseen ja yksin nukkumaan. Minua varmaan ohjasi jokin eläimellinen vaisto vastasyntyneen kanssa, halusin pitää häntä lähelläni ja lämmössäni.
Olen myös miettinyt, miksi pienen lapsen täytyisi nukkua erillään muusta perheestä. Miksi vanhemmat saavat nukkua kahdestaan, mutta lapsen on nukuttava yksin jos ei ole sisaruksia vielä hänelle seuraksi? En ole osannut vastata.

Meillä perhepedistä luopumisesta keskustellaan, muttei asia mikään ongelma ole. Ei ole esimerkiksi kysymys siitä, ettemme uskaltaisi luopua vauva-ajasta tai olisimme laiskoja, emmekä viitsitä opettaa omaan huoneeseen. Nyt asia on mietinnässä ja annamme tilanteen edetä omalla painollaan.

Perhepedin miinukset

Toki omassa huoneessa nukkumisessa on monet hyvät puolensa, muttei se välttämättä ole mikään autuaaksi tekevä asia ole. Tällä hetkellä perhepedin miinuksia ovat esimerkiksi se, että sängyssämme on tosiaan kahden sijaan kolme. Tilaa ei ole liikaa, vaikka mahdummekin. Lisäksi taapero pyörii enemmän kuin me aikuiset, joten heräämiskertoja tulee meille siitä syystä useammin. Ehkä niitä heräämiskertoja tulisi, vaikka lapsi nukkuisi omassa sängyssäänkin. Joskus lapsen jalka voi tulla vauhdilla minun kasvoihin jos hän on pyörinyt ympäri, mutta sellaistakin sattuu aika harvoin. Lapsi myös tykkää haroa hiuksiani joskus ja siihenkin saatan herätä.
Olen kuullut, että monien yöt ovat rauhoittuneet sen jälkeen, kun lapsi oppii nukkumaan yksin omassa huoneessaan. Omaan sänkyyn rauhoittuva ja nukahtava lapsi voi myös nukkua yönsä sen jälkeen paremmin, kun on tajunnut, ettei yöllä herääminen haittaa mitään, vaan voi yksin jatkaa uniaan. Tällä hetkellä puhutaan paljon unikouluista ja monet pitävätkin sellaisen siirtäessään lapsen omaan huoneeseen. Minä voin kyllä suoraan sanoa, että minä en haluaisi tehdä unikoulua minkään huudon ja itkun kautta, vaan uskon hieman erilaiseen oppimiseen. Mielestäni sekin asia pitäisi lähteä turvallisuuden tunteesta.

Tällaisia pohdintoja tänään perhepedistä. Mutta palatakseni otsikon kysymykseen: milloin siirrätte omaan huoneeseen? En osaa sanoa, mutta voi hyvin olla, että aloitamme jonkinlaiset harjoitukset siihen suuntaan. Jos vaikka nukutusrutiinit ja iltasadut siirtäisimme hänen omaan sänkyynsä ja sitten yön aikana hän saisi vielä tulla meidän viereen, jos niin haluaa. Se olisi sellainen puoliperhepeti ja me saisimme alkuyön ainakin nukkua kahdestaan parisangyssämme. Mutta mikään kiire meillä ei ole, eikä myöskään minulla ja miehelläni ole mitään suurta tarvetta siirtää häntä pois, koska kuten sanottu, nukumme parhaillaan niin hyvin kaikki.
Makeita unia kaikille perheille, oli nukkumisjärjestelyt mitkä hyvänsä. Ja siis ymmärrän oikein hyvin kaikkia, joiden lapset nukkuvat omissa huoneissaan, tämä ei ollut mikään dissaus heitä kohtaan. Ihan vain lisäyksenä, jottei tule väärinkäsityksiä! Pääasia, että nukutaan. <3

– ARVONTA –

Loppuun haluan vielä vinkata teille Breden Suomen kanssa tekemästäni Instagram yhteistyöstä. Arvon Instagramissa parhaillaan 4 x 50 euron lahjakortit Bredenkids.fi verkkokauppaan. Käy täällä kurkkaamassa osallistumisohjeet ja osallistu mukaan arvontaan! 🙂
-Hilla