Nyt on Venlojen ja Jukolan viesti taas tältä vuodelta ohi ja olo sen mukainen: väsynyt ja onnellinen. Väsymys tulee ihan vain siitä, että yhden viikonlopun aikana tapahtuu paljon ja unet jää vähälle, koska onhan se nyt jännittävämpää seurata viestin etenemistä kuin painaa pää tyynyyn. Onnellinen saa olla hienoista suorituksista ja siitä, että Jukola on aina Jukola. Tänä vuonna saa olla vielä erityisen iloinen siksi, että Danielin joukkue eli Paimion Rasti suunnisti hienosti pronssille!!! Vaatii kolme huutomerkkiä, sillä se on saavutus se!!!
Harvalla joukkueella osuu seitsemän osuutta sujumaan täydellisesti, mutta Paimion Rasti onnistui viime yön aikana niin hyvin, että palkintona koko joukkuueen suorituksesta tarjoiltiin mitalia. Haasteita oli eniten toisella osuudella Laukkarisen Jessellä, jonka otsalamppu sammui jo hieman ennen K-pistettä. Ensimmäiselle rastille Jesse siis suunnisti jo varalampulla, joka onneksi toimi suhteellisen hyvin, vaikkei valotehossaan ylläkään oikean lampun tehoihin. Olen niin ylpeä Paimion joukkueesta sekä valmennus- ja huoltojoukoista tämän tuloksen takana, haasteista huolimatta ja juuri siksi. Onnea siis jokaiselle! Paimion Rastin ensimmäinen joukkue starttasi Danielin aloituksella numerolla 7. ja loppusija oli upea 3. Tulokset täällä: Paimion Rasti. Mekin suunnistettiin Venloissa mallikkaasti. Avasin meidän viestin ekalla osuudella ja oma osuuteni meni suunnistuksellisesti hyvin ja nostin aika monta sijaa tullen maaliin sijalla 231. Lähdin aikalailla takarivistä, mutta otin heti kovan lähtöspurtin ja kakkosrastin jälkeen katselin jo pieniä rintanumeroita ympärilläni. Tuntui kuulkaa hyvältä. 😉 Sitten vain keskityin pitämään kompassissa hyvän suunnan, valitsemaan oikean letkan ja pitämään itseni kartalla kaiken aikaa. Suunnitelma sujui hyvin. Loppusuoralle ei enää ollut paljoa annettavaa, rata ja helle vei tästä naisesta suurimmat mehut. Mutta niin pitikin!
Laura Portin ja siskoni jatkoivat meidän viestiä sujuvasti ja loppusija oli Varrassuon Karhuilla 392. Jes, tämä joukkue taitaa jatkaa matkaansa ensi vuonnakin.
Aika sanoa hei hei tämän vuoden Jukolalle ja suunnata kohti kotia. 👨‍👩‍👧 Kiitos Lahti-Hollola Jukola tunnelmasta, suunnistushaasteista, hikipisaroista, helteestä, suunnistuskylän palveluista, talkoolaisten panoksesta koko tapahtuman eteen ja upeista tunteista, joita saimme tänäkin vuonna kokea. Ensi vuonna sitten Jukola järjestetään Kangasalalla. Sitä ennen jatketaan treenejä ja nautitaan liikunnasta ja endorfiineista. 😍 Kyllä suunnitus on kivaa!
Tänään fiilistelin myös sitä, että tämä oli jo Pikkuässän kolmas Jukola. Ensimmäinen Jukola minun masussa, toinen 8 kuukauden iässä ja tämä kolmas 1 v ja 8 kuukauden iässä. Ensi vuonna nukutaan sitten jo teltassa. 🙂
-Hilla

Instagramissa @hillasblog

Facebookissa @hillasblog

Twitterissä @hillasblog