Kaupallisessa yhteistyössä Arlan kanssa.

Nykyään puhutaan paljon hyvinvoinnista, mutta mitä se itseasiassa tarkoittaa. Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus. Siten ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää ottaa huomioon henkinen hyvinvointi, fyysinen kunto sekä sosiaaliset ihmissuhteet. Määritelmiä on monenlaisia, mutta lopulta olemme kaikki yksilöitä ja hyvinvointi rakentuu meille jokaiselle erilaisista palikoista.

Ei ole mitään absoluuttista hyvinvointia, vaan käytännössä se on tasapainoilua ja pieniä arkisia, jokapäiväisiä valintoja. Voiko hyvinvointia ylipäätään määritellä. Ehkä ei. Enemmänkin voi pohtia, mistä se itselleen muodostuu, mikä siihen vaikuttaa.

Arla haastoi minut pohtimaan ja kertomaan ajatuksiani täällä blogissa siitä, miten pidän omasta hyvinvoinnin tasapainosta huolta. Mitkä ovat tärkeitä keinoja minulle hyvän olon ja tasapainoisen elämän kannalta. Opiskelin ensimmäisellä äitiyslomalla health coachiksi, hyvinvointivalmentajaksi, sillä ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja siihen liittyvät asiat kiinnostavat minua. Mielenkiintoista on etenkin se, miten monesta osasta vointimme, hyvinvointimme tai huonovointisuutemme koostuu. Kaikki vaikuttavat kaikkeen ja kokonaisuus on osiensa summa.

HYVINVOINTIMME ON MONEN ASIAN SUMMA

Kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan kaikkien niiden osa-alueiden  muodostamaa kokonaisuutta, joka lopulta vaikuttaa siihen, miten yksilö oman vointinsa ja olonsa kokee. Hyvinvointimme rakentuu useammasta osasta: ravinto, lepo, uni, liikunta, palautuminen, rentoutuminen, terveys, elämästä nauttiminen, ystävien tapaaminen, ajatukset, tunteet, työssä viihtyminen, aikaansaaminen, unelmat, turvallisuus, perhesuhteet ja niin edelleen.

Osa hyvinvointiamme on terveys ja kokemus onnellisuudesta. Toisaalta terveenä voi olla onneton tai sairaana tuntea itsensä onnelliseksi. Kaikki yhdessä vaikuttavat henkiseen ja fyysiseen vointiin – hyvinvointiimme.

HYVINVOINTI ON TEKOJA JA TEKEMÄTTÄ JÄTTÄMISIÄ

Itselleni yksi tärkein oivallus oman hyvinvointini kannalta on ollut sisäistää se, että hyvinvointi on tekojen lisäksi yhtälailla myös tekemättä jättämistä. Se, että lähden lenkille tai tekemään kuntopiiriä, mutta yhtälailla se, että osaan olla lähtemättä kun siltä tuntuu. Se, että menen monena iltana sopivaan aikaan nukkumaan, mutta yhtälailla se, että viikonloppuna annan itselleni luvan valvoa, jos siltä tuntuu.

Hyvinvointi on valintoja. Omaa hyvinvointiaan ei voi suorittaa. Hyvinvointia ei saavuteta tietyllä sapluunalla. Ei ole yhtä tapaa tehdä oikein. On hyvä pysähtyä itsensä äärelle, kuunnella tarkalla korvalla omia tuntojaan: mikä minulle on aidosti tärkeää? Sanoisin, että sieltä arvojen kautta lähtee kaikista kestävin polku oman hyvinvoinnin äärelle.

Hyvinvoinnin eri osa-alueiden painotukset vaihtelevat eri elämänvaiheissa. Työelämässä 8 tuntia toimistotyötä näyttöpäätteen edessä tehtyäni usein toivoin pääseväni illalla liikuttamaan itseäni. Kotona lasten kanssa hoitovapaalla toivon välillä iltaisin, että saisin hetken edes istua. Sama minä, erilaiset tilanteet. Asioilla on erilaiset painotukset.

En koe, että äidiksi tultua minun on pitänyt luopua paljosta, on vain pitänyt arvottaa asiat uudella tavalla ja laittaa ne uusiin mittasuhteisiin uudessa kontekstissa. Mitoittaa oman hyvinvoinnin palaset uudella tavalla, uuteen järjestykseen.

Tärkeä oivallus on ollut myös se, ettei hyvinvointi ihan pienestä hätkähdä. Rentous ja sallivuus ovat minulle asioita, jotka antavat siimaa ja sitä kautta hyvää oloa. Olen tekijäluonne, tykkään puuhastella, saada asioita aikaan, olla tavoitteellinen, mutta samaan aikaan rakastan nautiskelua, oleilua ja minussa asuu myös tärkeä laiska puoli. Laiskuus on välillä oikein hyvä asia.

MITEN VATSA JA SUOLISTO VOI HYVIN?

Samalla tavalla vatsan ja suoliston hyvinvointiin vaikuttaa useampi asia. Siksi vatsan ja suoliston hyvinvointia tulee mielestäni myös lähestyä kokonaisvaltaisesti. Arla Got Guts? on Arlan uusi sisäiseen hyvinvointiin keskittyvä jogurttisarja.

Got Guts? -jogurtit on kehitetty alusta asti Suomessa suomalaisille kuluttajille ja valmistetaan kotimaisesta maidosta Sipoossa Arlan meijerissä. Jogurttipurkissa ei ole ollenkaan lisättyä sokeria, mutta sen sijaan 50 miljardia tutkittua bifidobakteeria ja liukoista kuitua, jotka tukevat ruoansulatuksen normaalia toimintaa.

Listaan seuraavaksi muutamia asioita, joita itse ajattelen tärkeiksi vatsan ja suoliston suotuisalle toiminnalle.

RAVINTO, LIIKUNTA JA LUONTOYHTEYS

Ensimmäisenä tulee tietenkin mieleen ravinto, jota päivittäin syömme. Mitä vatsaamme suun kautta päättyy ja sieltä edelleen suolistoon. Saammeko riittävästi ravintokuituja, joita suolisto tarvitsee toimiakseen hyvin. Onko ravinto monipuolista, sopivin väliajoin ja sisällöltään ravinnerikasta?

Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovisen mukaan ihminen pystyy tuunaamaan oman suolistonsa mikrobistoa parhaiten ruokavaliolla: ”Meillä on epidemiologista tutkimusaineistoa siitä, että ihminen voi paremmin syömällä paljon kasviksia, vihanneksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyvätuotteita.”(lähde)

”Oikein rasvainen eläinperäinen ruoka ja sokeri edesauttavat elimistön tulehdustilan syntymistä. Kasvisvoittoisen ruoan syönti sen sijaan vähentää tulehdusreaktiota. Ruoka vaikuttaa elimistön immuunivasteeseen ja jättää suolistoomme niin sanotun immunologisen muistin siitä, mitä olemme syöneet”, Huovinen sanoo. (lähde)

Kuitu tekee hyvää ruoansulatuselimistölle koko sen pituudelta. Suolistossa liukenematon kuitu lisää ulostemassan määrää, pehmentää sitä sekä nopeuttaa sen kulkua. Näin kuitu ehkäisee ummetusta. Liukoinen kuitu taas geeliytyy hidastaen hiilihydraattien pilkkoutumista ja imeytymistä pitäen näin verensokerin nousun tasaisempana.

OLEMME OSA LUONTOA JA SEN MIKROBISTOA

Ravinnon lisäksi Huovinen mainitsee artikkelissa tärkeäksi asiaksi suhteen luontoon ja sitä kautta kosketuksen luonnon mikrobistoon ja bakteereihin. Olisi tärkeää, että olisimme luonnossa enemmän ja kohtaisimme luonnon bakteereita. Möyrisimme kukkepenkeissä, kattaisimme retkieväät sammalmättäälle, hengittäisimme metsäilmaa – olisimme osa luontoa ja sen mikrobistoa.

Myös liikunta kannattaa, kun oman suoliston hyvinvointia haluaa parantaa. Jyväskylän yliopistossa tehdyn väitöstutkimusten mukaan liikunnalla on suotuisia vaikutuksia suolistomikrobiston koostumukseen. Kuusi viikkoa kestäneen kuntospurtin jälkeen mahdolliset tulehduksenaiheuttajamikrobit vähenivät ja tehokkaaseen aineenvaihduntaan liitetyt mikrobit lisääntyivät suolistossa. (lähde)

BIFIDOBAKTEEREJA JA LIUKOISTA RAVINTOKUITUA

Vatsan hyvien bakteerian määrää voi lisätä myös probioottivalmisteilla. Arla on kehittänyt uuden Got Guts -jogurttisarjan vatsan ja suoliston hyvinvointia tukemaan. Jokainen Arla Got Guts? – purkki sisältää 50 miljardia tutkittua elävää Bifidobacterium lactis B420™- bifidobakteeria ja liukoista ravintokuitua. Bifidobakteerit ovat mikrobeja, joita löytyy luonnollisesti terveen ihmisen suolistosta. Näitä bifidobakteereja kannattaa tuoda lisää suolistoon syömällä muun muassa bifidobakteereita sisältäviä tuotteita.

Arla Got Guts? jogurteissa oleva B420-bifidobakteeri kuuluu bifidobakteerien sukuun. Tätä kyseistä B420 bifidobakteeria on Suomessa tutkittu 10 vuoden ajan.

Arla Got Guts -jogurteissa ei ole lainkaan lisättyä sokeria vaan sopiva makeus tulee aidosta hedelmästä ja marjasta. Täyteläinen jogurtti kruunaa herkullisen maun. Arla Got Guts? -sarjan tuotteet on pakattu kartonkikippoon. Kippo voidaan kierrättää kartonkikerätyksessä kuten maitopurkit. Kansi tulee kierrättää metallikierrätyksessä, sillä se on alumiinia. Jogurtti nautitaan osana tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota sekä terveitä elämäntapoja.

HENKISEN HYVINVOINNIN MERKITYS VATSAN JA SUOLISTON HYVINVOINNILLE

Tähän mennessä mainitut asiat ovat olleet enemmän fyysisen puolen asioita; mitä syömme, miten liikumme, mitä teemme? Usein nämä konkreettiset asiat tulevat ensimmäisenä mieleen ja niitä on helpoin toteuttaa. Silti ihmisen kokonaisvaltaisen toiminnan ja terveyden kannalta henkisen hyvinvoinnin puolta ei tulisi unohtaa. Sanotaanhan suolistoa jopa ihmisen toisiksi aivoksi. Niin suuri vaikutus suolistolla on terveyteemme.

Vaikka tekisimme ja suorittaisimme kaiken ”oikein”, voi jarruttava tekijä taustalla olla esimerkiksi stressi, ylikuormittuminen, liian vähä uni tai palautuminen, murheet, huolet tai muut asiat, jotka vaikuttavat henkiseen hyvinvointiimme ja sitä kautta terveyteemme. Me ihmiset olemme yksilöitä ja eri ihmisillä vaikutukset ovat erilaisia. Vuosi vuodelta olen enemmän sitä mieltä, että fyysisten asioiden rinnalla henkisen hyvinvoinnin asiat ovat yhtä painavia toisessa vaakakupissa. Niiden asioiden merkitystä ei soisi vähätellä. Joskus ratkaisu voi löytyä sieltä.

IHMINEN ON KOKONAISUUS

Pidin tästä Arlan haasteesta pohtia asioita, jotka vaikuttavat oman hyvinvoinnin tasapainoon. Näin lopuksi tiivistäen voisin sanoa, että hyvinvoinnin kannalta on tärkeää nähdä ihminen psyko-fyysis-sosiaalisena kokonaisuutena, ja kaikki osa-alueet tulisi huomioida. Tärkeää on myös yksilöllisyys, omat arvot ja elämäntilanne.

Monenlaisia vinkkejä ja neuvoja voidaan antaa ulkoapäin, mutta lopulta jokainen ihminen itse määrittelee sen, mistä hyvinvointi itselleen muodostuu ja mitä sen tasapainoon tarvitaan. Sopivassa suhteessa tekoja ja tekemättä jättämisiä. Välillä hikiliikuntaa ja toisessa hetkessä riippukeinussa loikoilua kirjan kanssa – sitä se itselleni parhaimmillaan on.

Hyvinvoivaa kesää, nautitaan siitä!

-Hilla

Instagramissa @arlasuomi & @hillasblog.